torstai 27. kesäkuuta 2013

Käsityö

Täällä Mongoliassa saan viettää paljon aikaa lapsien kanssa. Pitkien päivien aikana haluan myös tehdä jotain sellaista, mikä mielyttää siuluni ja samalla saan tehdä jotain itseni varten. Olen aina pitänyt käsityöstä, en ole hyvä piirtämään tai sanotaan en osaa piirttää olenkaan. Kerran ala - asteella pitänyt tehtäväksi annettiin piirtää eläimen, piirsin siilin, koska ajattelin, että se on kaikista helpoin valinta. Opettaja ja muut oppilaat pitkään arvasivat, ketä oikein piirsin... :)

Käsityössä onneksi ei tarvitse osata piirtää. Ulaanbaatorissa on paljon kaupoja ja monissa voi löytää tosi mielenkiintoisia askartelutavaroita. Pitää vain etsiä. Parhaat kaupat ovat korealaiset, joissa on kaikenlaisia ihmetavaroita.

Haluan näyttää teille, mitä kaikkea olen askartellut tähän asti.  Aina ei tarvitse ostaa, voi tehdä niistä, mitä on jo kotona. Kierrätystä niin sanotaan :)

Maitopurkista uudet purkit pikku tavaroille. Materiaalina on käytetty musta teippi ja vanhat tarrat.
Tässä on käytetty lahjapaperi, vanha koriste, ja nappi.


Lahjapaperi ja pitsi.

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Mitä tapahtui lomalla?

Ensimmäinen lomamme Mongoliassa alkoi sähkökatkolla kahdelle päivälle. Ongelma alkoi meidän asunnostamme. Makuuhuoneessa yhdestä sähköputkesta tuli todella voimakas ääni ja varsinkin öisin, ääni muistutti kerman vatkamista kovalla teholla. Kuukauden sisällä sähkömiehet tulivat katsomaan, mutta heidän työkalut eivät riittäneet korjamaan sitä. Talomiehemme palkitsi uuden sähkömiehen, jolla oli mukana vähän enemmän työkaluja, mutta ei taskulamppua. Sitä hän lainasi meiltä. Korjaaminen kesti kaksi päivää, minkä seurauksena koko talo oli ilman sähköä.

Toisena päivänä me lähdimme neuvolaan ja HopLopiin. Ilman sähköä ei voinut tehdä ruoka, eikä käydä ammessa. Miten avuttomat ovat ihmiset ilman sähköä, emme keksineet mitään tekemistä kotona, kun sähköä ei ollut, emme haluneet olla hetkeäkään kotona, todella outoa....vaikkapa ilman sähköä voi tehdä melkein kaiken kotona, ruokakin voi hakea ja syödä kotona, ammessa voi olla ilman lampua.

                            Tälläinen jälki jäi meidän seinään, ei saa tulla lähelle, koska siitä voi tulla sähköä!


Mutta kaiken tämän jälkeen saimme ison palkinnon, saimme vieraita Suomesta kahdeksi viikoksi. Heidän kanssaan saimme kokea monia ihania asioita Mongolian ympärillä. Oli todellaa ihanaa ja antoisaa nauttia yhdessä kauneista asioista. Mongolia on todella kaunis kesänä.

                                           Kesäkuussa Gutiana täytti 2 vuotta


                                           Kielikoulu opettajamme
                                            Lama museo
                                           Kilpikona




                                            Matka kirkkoon ei ole helppo :)
                                              Kirkossa

                                            Joesta löysimme violettikivejä

                                                           Sain ratsastaa ensimmäistä kertaa. Toisena kerrana ratsastin jo yksin :)


                                               Kazakki perhe

lauantai 1. kesäkuuta 2013

Ikävä on

Ikävä on vihreyttä, vihreitä puita, kukkia, ruohoa, metsän tuoksua, raikasta aamun tuoksua....
Ikävä on suomalaista aamupalaa, ruisleipää, Oltermannia, hyvää voita ja tuoretta mehua.
Ikävä on Suvelan asukaspuistoa. Puston ilmapiiriä, tilanteita ja puheliaita äitiä. Keskusteluja tuntemattomien kanssa.
Ikävä on Suvelan kappelia, perhekerhoa, mihin olisi voinut vain tulla ja olla. Puhua tai olla puhumatta. Lepopaikka.
Ikävä on suomalaista ympäristöä.
Ikävä on suomalaista kirjastoa.
Ikävä on puhtautta.
Mutta kaikista suurin ikävä on ihmisiä. Rakkaita, tärkeitä ja sieluystäviä. Olette kaikki todella tärkeitä!

Ikävä hetkiä tulee välillä, mutta Jumala on todella hyvä ja antaa meille niitä hetkiä, jolloin unohdan, että olemme kaukana kaikista näistä asioista. Hän antaa voiman, jaksamisen ja ilohetkiä. Pyytäkää, niin hän antaa.