torstai 18. heinäkuuta 2013

Neljä kieltä ja kaksi potilasta



 Neljä kieltä

Monta kieltä te puhutte päivittäin? Minä puhun neljä kieltä. Voi olla monille se on vähän, monille paljon. Minä elän nyt näiden kielien keskellä ja kanssa. Kotona kaksi kieltä, ulkona neljä. Joskus ei tee mieli mennä ulos ihan vain kielien takia. Aivot toimivat 24 tuntia. Unia näen venäjän kielellä, mieheni kanssa puhumme suomea, lapsien kanssa molempia. Mongolien kanssa mongolia, opettajien kanssa mongolia ja englantia. Uusien tuttavien kanssa mongolia ja englantia. Olen kiitollinen monesta asioista täällä Mongoliassa, mutta varsinkin yhdestä, englanti kieli on todella paljon parantunut. 

Yksi vaikea asia taas, mongolia pitää opiskella englannin kielen kautta. Monet asiat mongoli kielessä ovat samanlaiset kuin englannisa, pitää miettiä englannin kielen kautta. Eli jos haluan rakentaa lauseen mongoliksi, ensin sitä pitää miettiä englanniksi. Todella hankala ja jopa rasittava. 

Viiden kuukauden aikana saimme paljon ulkomaalaisia tuttuja täällä Mongoliassa. Kaikkien niiden kanssa aivot lepäävät jonkin verran, kun saa vapaasti puhua englantia, miettimättä sitä, miten sitä sanotaan mongoliksi. 

Paras lepo minulle on kuitenkin puhua omaa kieltä, eli venäjää. Täällä pääsee aika usein keskustelemaan mongolien kanssa venäjäksi, joka on tosi hyvä asia. Aivot lepäävät ja mieli on rauhallinen. Mongolit lainaavat monia sanoja venäjän kielestä. Esim. sohva (divan) takki (kurtka) kaappi (shkaf) servetti ( salfetik) jne...


Kaksi potilasta

Tyttäremme ovat olleet nyt kipeät viikon verran. Maanantaina kävimme ensimmäisen kerran lääkärillä. Kokemuksena se oli aikomoista :) Lääkäri otti meitä vastaan, tarkisti korvia ja kurkun, mutta keuhkoja hän ei osaanut kuunnella - sanoi, että pitää mennä toiselle lääkärille kuuntelemaan keuhkoja. Huoneeseen tuli nuori sairaanhoitaja, joka puhui sujuvaa venäjää, hän sanoi, että meidän pitää ottaa viikko hoito, joka kestää noin minuttin. Hoidon aikana puhdistetaan nenä ja kurkku. Kaiken sen tehdään laiteilla, joita ne ole ikänä nähnyt. Vauvallemme työnnettiin kaksi pumpulia nenään, joita pitänyt pitää 20 minuttia samalla hengittää vain suulla. Esikoisillemme laitettiin suuhun jotain ainetta hammaslääkärin huoneessa näköisellä laiteella. Tyttömme itki...
Lääkäri, joka osasi kuunnella keuhkoja kertoi meille keuhkonputken tulehtuksesta. Samalla hän antoi noin seitsemän lääkettä per lapsi. Itse kuintekin päätimme turvautua suomalaiseen antibiottikuriin, jonka toimme Suomesta. Nyt tarvitaan rukousta ja voimia.


Viikon aikana on ollut paljon itkua, surua, ilonhetkiä ja kärsivällisyyshetkiä :)
Kerran sanoin Nikolle: Pyydetään tänään Jumalalta paljon kärsimystä, vaikkapa tarkoitin kärsivällisyyttä :)

                                            Viikon pieniä iloja - uusi sohva

                        

torstai 11. heinäkuuta 2013

Lähetystyö ei vaan innosta, mutta myös muuttaa ihmistä....

Lähetystyö ei pelkästään innosta, vaan myös muuttaa ihmisen olemusta ja persoona. Itsessäni huomasin paljon uusia asioita, jotka Suomessa ei ole tullut esille. Mongoliassa on paljon enemmän aikaa touhata erilaisia asioita kotona. Suomessa kaikki vapaa aika meni ystävien tapamiseen ja kerhossa käymiseen. Mongoliassa ei ole sellaisia asioita, ainakin vielä.

1. Mongoliassa uskalsin leikata tukan, menin vain kampaajalle ja sanoin, näin lyhyeksi. Suomessa en uskaltanut tehdä sitä. Jopa kaksi senttiä oli vaikea leikata. Mongoliassa on halu kokea uutta ja erilaista.

2. Rupesin harrastamaan kierrätystä. Toin valmiiksi Suomesta paljon kierrätysmateriaalia ja keräsin jo täällä jonkin verran. Yritän käyttää vain sitä, mitä löytyy kotona. Harvoin menen ostamaan. Se on todella hienoa miettiä, keksiä, antaa aivojen toimia kunnolla.



Peitosta ja vanhasta verhosta tehty tyyny.



Valokuva laatikkosta tehty korulaatikko, lisätty erivärinen paperi ja pitsi.
Avainlaatikko, tehty muropakkauksesta, väritetty.
Housut nukulle. Tehty vanhasta bodysta.


3. Mieheni kanssa ruvettiin kunnolla huolehtimaan hampaista. Pesun lisäksi ruvettiin käyttämään suuvettä ja kielenpuhdistajan. Täällä me mietimme ja huolehtimme paljon enemmän meidän terveydestä kuin Suomessa. Miksi? En tiedä....
Löysin kielipuhdistajan korealaisesta kaupasta. Anopin kanssa kävimme ostamassa Suomeen lahjaksi sukulaisille ja tietenkin omaankin kotiin. Kauppahyllyyn jätettiin vain yhden kappaleen roikkumaan :) Tässä muutamaa päivää sitten kävin katsomassa niitä lisää, mutta ei niitä enää ollut. Täällä Mongoliassa muutenkin pitää ostaa heti ja jos tykkää niin mahdollisimman paljon kerrallaan. Huomenna voi olla ei enää ole. Kerran löysin mustikkaa, otin kaiken, mitä oli pakastimessa. Sen jälkeen en ole enää nähnyt mustikkaa missään....

Kielipuhdistaja


4. Kauan sitten luin, että Englannin kuningatar pesee omat kasvot jääpaloilla. Hänen kasvojensä näyttävät todella nuorelta ja virkistävältä. Hän jopa ei käytä voidetta. En koskaan uskannut, että se voi tuntua niin hyvälle. Mongoliassa uskalsin kokea myös tämän. Joka aamu pesen kasvojani jääpalalla. Tuntuu todella ihanalta ja virkistävältä. Suositelen lämpimästi. Kerroin tästä kielikoulussa ja opettajani rupesi tekemään samaa :)

NAADAM

Tällä hetkellä Mongoliassa on kesäjuhla NAADAM. Sen aikana monet pitävät lomaa, monet lähtevät maaseudulle. Keskustassa, stadiumissa, maaseudulla on paljon tapahtumia. Stadiumissa on hevosenratsastusta, mongolialaista painia sekä jousiammunta. Keskustassa on taas konserttejä. Naadamin aikana syödään rasvaisia HUSHUUR piirakoita, joissa sisällä on vain lammaslihaa. Niitä syödään myös ihana tavallisina päivänäkin. Naadamin aikana on myös paljon alenuksia kaupoissa. Tämä juhla muistuttaa aika paljon suomalaista Juhannusta. 

Meidän Naadamin aikana meni leväten kotona. Esikoinen tuli kipeäksi ja me jäimme hänen kanssaan kotiin. Mieheni kävi keskustassa katsomassa, mitä kaikkea siellä tapahtuu ja samalla pääsi onnellisesti juuri avattuun KFC, minähän en syö kanaa....










Isin kanssa onnellisesti KFC:ssa.