IMETYS

Imetys on minulle maailman vaikein asia. Kerran sanoin, että mielummin kokisin uudestaan voimakaita synnytyksen supistuksia. Monille se on helppo, minulle se ei ollut helppoa. Imetyksen sain kokea kaksi kertaa elämässä. Esikoisen sain imetä viisi kuukautta ja toisen lapsen vain kolme kuukautta. Toisen raskauden aikana unelmoin voivani imettää vuoden, elin siinä toivossa kaikki yhdeksän kuukautta. Lapseni syntyi ja kauhu tuli päälleni, ai....taas pitää saada hänet syömään ja kiloja nousemaan. Suomalaisessa sairaalassa seurataan joka gramma, neuvolassa sitä jatketaan. Pieni vastasyntynyt laitetaan vaakaan ja äidin otsasta rupea virtamaan hiki pisarat.....minulle kävi näin.  Terveydenhoitaja toteaa joka kerta, että viikossa pitää tulla 45gr lapsille ja SINUN vauvalle on tullut vain 15gr. Tämän jälkeen joka ikinen neuvolantäti rupeaa mainostamaan NANia tai muita maidon korvikkeita. Silloin ei ruveta katsomaan ja auttamaan äitiä imetys pulmissa, vaan varataan kunnon aikaa mainostamiseen. Ikävä, että toinen kerta kävi näin. Ei kannustusta, ei tukea, ei vertaistukea, ei mitään...